Kartoitus interventioista kouluissa ja päiväkodeissa

Kirjoittaja: Suvi Kanerva

Johdanto

Tämän kartoituksen tavoitteena oli selvittää, millaisia interventioita Espoon, Helsingin ja Vantaan varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa on ollut käytössä viimeisen viiden vuoden aikana. Kartoituksessa interventiollatarkoitettiinsuunniteltua oppimis- ja/tai työympäristön muokkaamista, jonka tavoitteena on jokin muutos. Interventioita ovat siis erilaiset toimenpideohjelmat (esim. tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen), lisärahoitukset (esim. tarveperustainen rahoitus), toimintamallit (esim. poissaoloihin puuttumiseen) ja yhteistyöhankkeet ja -projektit (esim. kirjastojen kanssa).

Kartoitus toteutettiin syyslukukauden 2025 aikana RedCap-kyselynä, johon vastasivat kunnissa joko hallinnon työntekijät tai yksiköiden johtajat (n = 258). Kaikkiaan kartoituksessa nimettiin 216 interventiota, joista 169 esiteltiin tarkemmin. Muutamat interventiot toistuvat yli kaupunkirajojen. Erityisesti tällaisia ovat poissaoloihin puuttuminen, Sitouttava kouluyhteisötyö -hanke, oppimisympäristön muokkaus, Verso-ohjelma ja erilaiset tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämismateriaalit kuten Molli ja Piki. Alla olevassa kuvaajassa (kuva 1) näkyvät vastaukset viiden vuoden sisällä käytössä olleiden interventioiden määrästä kaikilta vastanneilta (n = 86). Espoossa ja Helsingissä vastaukset koskevat yksikössä käytössä olevia interventioita. Vantaan vastaukset interventioiden määrästä kuvaavat laajempaa tasoa.

Interventioselvityksen tulokset kunnittain

Vastaajien perustietojen ja käytössä olevien interventioiden määrän lisäksi vastaajia pyydettiin nimeämään ja esittelemään tarkemmin käytössä olevia interventioita. Pyydettyjä tietoja olivat intervention kohderyhmä, maksullisuus, toteutusaika, aloitteentekijä, perustelut käyttöönotolle, tavoitteet, toteuttaja, laajuus, kuvaus toteutuksesta, teoriapohja, vaikutusten seuraaminen ja havaitut vaikutukset. Näistä tavoitteita, laajuutta ja kuvausta ei ole vielä käyty tarkemmin läpi. Lisäksi muutamista interventioista saatiin dokumentti tai linkki, joiden tietoja ei ole vielä tarkasteltu. Huomiona, että maksuttomuudella tässä selvityksessä tarkoitetaan sitä, ettei tietyn intervention käyttöön ottamisesta tarvitse erikseen maksaa esimerkiksi valmiista materiaaleista tai kouluttajista, vaikka resursseja sen toteuttamiseen tarvitaankin. Tätä ei määritelty kyselyssä, joten vastaajien tulkinnat voivat vaihdella.

Espoon interventiot

Espoo toivoi aluksi voivansa vastata selvitykseen hallinnosta käsin, mutta päätyi lopulta välittämään kyselyn yksiköihin vastattavaksi. Yhteensä vastaajia Espoosta saatiin 79, joista 28 nimesi myös vähintään yhden nimetyn intervention. Käsittelyyn jäivät nämä 28 vastaajaa (ks. liite 2). Suurin osa vastaajista edustaa suomenkielistä perusopetusta. Yleisin tehtävänimike vastaajalla on rehtori tai varhaiskasvatusyksikön johtaja. Kahdelta vastaajalta puuttuu tarkempi nimike. Vastaajat nimesivät lomakkeelle yhteensä 98 interventiota (eri interventioita oli yhteensä 77). Näistä kahdeksaa ei esitelty nimeä tarkemmin. Esiteltäviä interventioita on siis yhteensä 90 (ks. liite 3). Näistä neljä kohdentuu sekä varhaiskasvatukseen että esiopetukseen.

Intervention kohderyhmä, maksullisuus ja toteutusaika

Espoossa interventiot kohdistuvat pääasiassa lapsiin/oppilaisiin tai koko yksikköön. Henkilökuntaan kohdistuvia interventioita esiteltiin myös. Perusopetuksen kohdalla oli muutama tarkempi vastaus, joissa kohderyhmäksi nimettiin koulun johtoryhmä. Esitellyt interventiot ovat pääasiassa maksuttomia. Suurin osa interventioista on käytössä vielä vuonna 2025.

Intervention aloitteentekijä, perustelut ja teoriapohja

Perusopetuksessa otetaan käyttöön uusia interventioita tyypillisimmin rehtorin aloitteesta. Lisäksi aloitteita tehdään yksittäisten opettajien toimesta ja toteuttajatahon puolesta sekä toimialan, kaupungin tai yliopiston suunnalta. Varhaiskasvatuksen kohdalla aloittajia ovat henkilöstö, yksikön johto, hallinto, palvelualue, toimiala ja kehittämisyksikkö. Esiopetuksen yhdessä omassa interventiossa aloittaja on hallinto. Interventioiden käyttöönotolle on erilaisia perusteluita, jotka jakautuvat pääpiirteissään kolmeen tyyppiin: havaittu tarve, ylhäältä tuleva ohjeistus ja tarjolla oleva resurssi. Lisäksi avovastauksissa mainittiin, että jokainen koulu saa itse valita tarpeen mukaan käyttöönotettavat interventiot. Suurimmalla osalla interventioista ei ole tunnettua teoriapohjaa. Jonkin verran oli mainintoja olemassa olevasta teoriapohjasta, jota ei kuitenkaan nimetty. Nimettyjä teoriapohjia ovat positiivinen psykologia (esim. Seligman & Csikszentmihalyi, 2000) ja positiivinen pedagogiikka (esim. Seligman ym., 2009), restoratiivinen lähestymistapa (esim. Gellin, 2019; Hansberry, 2016), ART-menetelmä (esim. Goldstein ym., 2009) ja SAGA-malli (Kalland ym., 2022). Muut maininnat ovat laajempia viittauksia tutkimustuloksiin eri aiheista.

Interventioiden vaikutusten seuraaminen ja havaitut vaikutukset

Suurimmassa osassa interventioita vaikutuksia seurataan jollakin tavalla. Tämä on huomattavissa erityisesti perusopetuksen kohdalla. Seurantaa tehdään ulkopuolelta tutkimusta ja raportointia varten ja sisäpuolelta havainnoimalla ja dokumentoimalla. Toimintaa arvioidaan myös haastattelemalla lapsia, kyselyiden avulla ja tilastoimalla esimerkiksi poissaoloja. Havaittuja vaikutuksia kysyttäessä osa mainitsi, että vaikutuksia ei ole vielä arvioitu. Nimettyjäkin vaikutuksia löytyi. Interventioiden tavoitteita on saavutettu ja esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat parantuneet niihin kohdistuvien interventioiden avulla. Yleisesti toimintakulttuurissa ja (työ)hyvinvoinnissa on havaittu parannusta.

Interventioiden pääteemat

Jokaiselle esitellylle interventiolle nimettiin analyysivaiheessa yksi pääteema nimen, tavoitteiden, kuvailun ja/tai vaikutusten perusteella (ks. liite 6). Espoossa ylivoimaisesti eniten mainintoja saavat tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvät interventiot (ks. kuva 2).

Helsingin interventiot

Helsinki vastasi selvitykseen yksikkötasolla eli kysely välitettiin päiväkotien johtajille ja koulujen rehtoreille. Yhteensä vastaajia Helsingistä saatiin 126, joista 21 nimesi vähintään yhden intervention. Lähempään tarkasteluun otettiin nämä 21 vastaajaa (ks. liite 2). Suurin osa vastaajista edustaa suomenkielistä varhaiskasvatusta. Yleisin tehtävänimike vastaajalla on päiväkodin johtaja. Vastaajat nimesivät lomakkeelle yhteensä 74 interventiota (eri interventioita oli yhteensä 56). Näistä 39 ei esitelty nimeä pidemmälle, joten niitä ei voitu suoraan luokitella tarkemmin. Tuloksissa esitellään siis 35 vastauksen tiedot (ks. liite 4). Interventioista kaksi koskee sekä varhaiskasvatusta että esiopetusta.

Intervention kohderyhmä, maksullisuus ja toteutusaika

Helsingin interventiot kohdistuvat lähinnä lapsiin/oppilaisiin tai koko yksikköön. Näiden ja henkilökunnan lisäksi nimetty kohderyhmä on ”yleinen tapahtuma”. Pääasiassa selvitykseen nimettiin maksuttomia interventioita ja nimetyistä interventioista suurin osa on käytössä vielä 2025.

Intervention aloitteentekijä, perustelut ja teoriapohja

Perusopetuksessa otetaan käyttöön uusia interventioita tyypillisimmin rehtorin aloitteesta. Lisäksi aloitteita tehdään ylempää aluepäällikön, toimialan tai kaupungin suunnalta. Varhaiskasvatuksessa on myös yleistä, että aloitteen interventiosta on tehnyt päiväkodin johtaja yksin tai yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Toinen tyypillinen aloitteentekijä on aluepäällikkö. Näiden lisäksi aloite saattaa tulla yksittäiseltä opettajalta tai ylempää toimialalta, varhaiskasvatusalueelta tai kaupungilta. Esiopetuksen interventioiden aloitteentekijäksi nimettiin vain johtajat. Interventioiden käyttöönotolle nimettiin erilaisia perusteluita, jotka jakautuvat suurin piirtein kolmeen tyyppiin: havaittu tarve, ylhäältä tuleva ohjeistus ja intervention saamat suositukset yksikön sisältä tai ulkopuolelta. Suurimmalla osalla interventioista ei ole tunnettua teoriapohjaa tai vastaus puuttui kokonaan. Vastaajat osasivat kuitenkin nimetä muutamia teoriapohjia interventioille. Selkeimpiä mainintoja ovat (Mini)Verson restoratiivinen lähestymistapa (esim. Gellin, 2019; Hansberry, 2016) sekä Bronsteinin moniammatillisen yhteistyön malli (Bronstein, 2003) perusteluna tarveperustaisen rahan käyttämiselle lähihoitajan palkkaamiseen. Muut maininnat ovat laajempia viittauksia tutkimustuloksiin esimerkiksi poissaolojen tai segregaation ehkäisystä ja draamakasvatuksen vaikutuksista.

Interventioiden vaikutusten seuraaminen ja havaitut vaikutukset

Suurimmassa osassa interventioita vaikutuksia seurataan jollakin tavalla. Esiopetuksessa nimetty seurantatapa on lasten havainnointi. Perusopetuksessa tapoja ovat kyselyt, keskustelut ja tilastoinnit. Varhaiskasvatuksessa vaikutuksia seurataan havainnoimalla, tilastoimalla, arvioinnilla, kyselyillä, seurantapalavereilla, keräämällä palautetta ja sosiogrammeilla. Havaituiksi vaikutuksiksi interventioille nimettiin niiden tavoitteisiin liittyviä konkreettisia muutoksia sekä yleisesti (työ)hyvinvointiin liittyvää kehitystä. Myös lukuinnon kasvu ja suomen kielen käyttämiseen rohkaistuminen saivat useamman maininnan.

Interventioiden pääteemat

Jokaiselle esitellylle interventiolle nimettiin analyysivaiheessa yksi pääteema nimen, tavoitteiden, kuvailun ja/tai vaikutusten perusteella (ks. liite 6). Helsingissä ylivoimaisesti yleisin pääteema on tunne- ja vuorovaikutustaidot (ks. kuva 3).

Vantaan interventiot

Vantaa valitsi vastata selvitykseen hallinnosta käsin. Yksiköissä käytössä olevat interventiot ovat hallinnon tiedossa. Yhteensä vastaajia Vantaalta saatiin 16, joista 11 vastasi myös avokysymyksiin. Käsittelyyn jäivät nämä 11 vastaajaa (ks. liite 2). Vastaajat edustavat enimmäkseen suomenkielistä varhaiskasvatusta. Nimikkeeltään vastaajat ovat pääasiassa varhaiskasvatuksen asiantuntijoita. Ruotsinkieliseltä puolelta ei tällä kertaa saatu juurikaan vastauksia. Vastaajat nimesivät lomakkeelle yhteensä 44 interventiota, joista muutama toistui eri vastaajilla (eri interventioita nimettiin 41) (ks. liite 5). Interventioista 13 koskee useampaa kuin yhtä koulutusastetta. Esiopetus itsessään jäi ilman yksittäisiä mainintoja. Nimetyistä 44 interventiosta 20 on perusopetuksen edustajan nimeämiä. Perusopetuksen edustaja totesi avovastauksessa tilan loppuneen kesken, sillä yhden vastaajan oli mahdollista nimetä maksimissaan 20 interventiota ja hänellä olisi ollut niitä enemmän esiteltävänä.

Intervention kohderyhmä, maksullisuus ja toteutusaika

Vantaalla interventiot kohdistuvat pääasiassa muihin ryhmiin kuin suoraan lapsiin/oppilaisiin. Perusopetuksessa yleisin kohde on henkilökunta ja varhaiskasvatuksessa yleisimpiä kohteita ovat henkilökunta ja koko yksikkö. Varhaiskasvatuksen kohdalla iso osa vastauksista annettiin tarkempina vastauksina ”muu”-vaihtoehdon alle. Näissä kohderyhmä tarkennettiin esimerkiksi johtajiin tai tiettyihin henkilöryhmiin yksikön sisällä. Huoltajat nimettiin yhden intervention kohteeksi. Pääasiassa selvitykseen nimettiin maksuttomia interventioita. Erityisesti perusopetuksen kohdalla maininnat keskittyvät lähinnä ennen vuotta 2025 päättyneisiin interventioihin.

Intervention aloitteentekijä, perustelu ja teoriapohja

Perusopetukseen sijoittuville interventioille ei juurikaan nimetty aloitteentekijöitä tai perusteluja selvityksessä. Erityisesti varhaiskasvatuksen kohdalla aloitteen takana on usein varhaiskasvatuksen johtoryhmä tai palvelualue. Aloitteen taustalla on usein myös kaupungin strategia. Perusteluja interventioille ovat saatu rahoitus tai havaittu tarve. Mainintoja ylhäältä tulevasta ohjeistuksesta ei juurikaan ollut, sillä vastaajina toimivat hallinnon työntekijät eivätkä yksiköiden johtajat toisin kuin Espoossa ja Helsingissä. Interventioille ei juurikaan nimetty teoriataustoja. Mainittuja teorioita ovat 70:20:10-malli (McCall Jr. ym., 1988), valmentava johtaminen (esim. Ladyshewsky, 2010) ja School Wide Positive Behavior Support (SWPBS) -toimintamalli (Horner ym. 2009).

Interventioiden vaikutusten seuraaminen ja havaitut vaikutukset

Vantaalla suurinta osaa interventioista seurataan jollakin tavalla. Yleisimpiä seurantatapoja ovat OPH:n ja OKM:n suuntaan tehtävät raportoinnit hankkeista sekä Kunta10. Lisäksi seurantaa tehdään paikallisesti tilastojen ja keskustelujen kautta. Interventioille nimettiin jonkin verran myös havaittuja vaikutuksia. Esitellyt vaikutukset painottuvat interventiospesifien tavoitteiden toteutumiseen. Toistuvia mainintoja saivat myös (työ)hyvinvoinnin paraneminen ja saatu positiivinen palaute interventiosta.

Interventioiden pääteemat

Jokaiselle esitellylle interventiolle nimettiin analyysivaiheessa yksi pääteema nimen, tavoitteiden, kuvailun ja/tai vaikutusten perusteella (ks. liite 6). Vantaalla yleisimmät pääteemat ovat kielen kehitys ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus (ks. kuva 4). Näiden alle sijoittuvat sellaiset interventiot, joilla pyritään ehkäisemään segregaatiota ja tukemaan monikielisiä ja -kulttuurisia perheitä. Vantaan kaupunkistrategian tavoitteet ovat linjassa näiden teemojen kanssa.

Yhteenveto

Kartoituksen tavoitteena oli selvittää, millaisia interventioita Espoon, Helsingin ja Vantaan varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa on ollut käytössä viime vuosina. Kartoitus toteutettiin kyselynä, johon kaupungeissa vastattiin hallinto- tai yksikkötasolla hyvällä aktiivisuudella. Interventioita nimettiin kyselyyn runsaasti (n. 200). Erilaisia interventioita onkin käytössä eri kaupungeissa paljon ja vaihtelevuutta on havaittavissa myös yksiköiden välillä. Kuvasta 5 näkee hyvin, kuinka moninaisia interventioiden teemat ovat.

Erityisesti Espoon ja Helsingin interventioissa korostuu tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen, kun taas Vantaalla painopiste on kielitaidon kehittämisessä. Tämä ero voi johtua alueellisten tarpeiden ja strategisten valintojen eroista kaupunkien välillä. Osaltaan eroa saattaa selittää myös kaupunkien väliset erot päiväkotien ja koulujen autonomiassa. Vantaalla interventiot ovat hallinnon tiedossa ja koskevat usein koko kuntaa, joten erot yksiköiden välillä käytössä olevissa interventioissa ovat pienet. Espoossa ja Helsingissä interventiot ovat enemmän yksiköiden ja jopa yksittäisten opettajien päätettävissä, joten esitellyissä interventioissa on mukana useampi sellainen, joka saattaa olla käytössä vain yksittäisessä päiväkodissa tai koulussa. Tällöin arjen interventioiksi tunnistetut tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisohjelmat korostuvat helposti.

On myös huomattava, että mistään kunnasta ei saatu kartoitukseen kaiken kattavia vastauksia. Vantaalla ruotsinkieliseltä puolelta ei saatu vastauksia ja perusopetuksen interventioista mahtui esiteltäväksi vain osa. Espoosta ja Helsingistä vastauksia saatiin hyvin mutta ei kaikista yksiköistä, joten näissä yksiköissä käytettäviä interventioita on voinut jäädä kokonaan pimentoon. Lisäksi tässä raportissa käsiteltiin vain niitä interventioita, jotka esiteltiin kyselyssä nimeä pidemmälle. Esittelemättömiin interventioihin sisältyy mainintoja samoista interventioista, joita muut vastaajat esittelivät sekä joitakin aiemmin mainitsemattomia, esim. Huomaa hyvä -materiaalit ja työnohjaus. Mahdollisia syitä tarkemman esittelyn puutteelle saattavat olla vähäiset aikaresurssit kyselyyn vastaamiselle, puuttuvat tiedot intervention yksityiskohdista tai oletus siitä, että joku muu esittelee saman intervention kuitenkin. Samoja syitä saattaa löytyä myös kokonaan mainitsematta jääneiden interventioiden takaa. Esimerkiksi kouluvalmentajia ei mainittu ollenkaan ja Harrastamisen Suomen malli tuli esiin vain Espoon vastauksissa. Ehkä nämä ovat jo niin arkinen osa koulujen arkea, ettei niitä nähty tarpeellisiksi mainita.

Yhteisenä piirteenä kaikkien kolmen kaupungin vastauksissa on, että harvalle interventiolle tunnetaan teoria- tai tutkimuspohjaa, interventioiden seuranta ei ole kovin yhtenäistä ja että interventioiden havaituille vaikutuksille ei ole yleensä muuta todistetta kuin oma tai jonkun muun havainto. Nämä tulokset herättävät pohdintaa interventioiden systemaattisen seurannan ja vaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta. Tietoon perustuvaa johtaminen on vakaammalla pohjalla, kun tavoitteellisesti kerättyä tietoa on saatavilla.

Lataa julkaisu PDF:nä