Lapsuudessa koettu köyhyys voi kaventaa tulevaisuudenuskoa
Lapsiperheköyhyys ei ole vain yksilön tai perheen ongelma, vaan yhteiskunnallinen haaste, joka vaatii päättäväisiä toimia. Köyhyyden vaikutuksista tiedetään tutkimukseen perustuen paljon. Sekä kansainväliset että kotimaiset tutkimukset osoittavat, että lapsiperheköyhyys vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja elämänkulkuun.
Taloudellinen niukkuus lapsuudessa heikentää koulumenestystä, mielenterveyttä ja lisää riskiä työttömyyteen aikuisena. Erityisen haitallista on vauvaiässä koettu köyhyys, joka heijastuu vanhempien jaksamiseen ja lasten arkeen. Köyhyys rajoittaa lasten mahdollisuuksia harrastaa ja lisää näin ulkopuolisuuden kokemuksia.
Vuonna 2024 lasten köyhyysaste nousi Suomessa EU-maista nopeimmin, vaikka EU-tasolla se laski. EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet vähentämään lasten köyhyyttä, ja vastuu on valtioilla itsellään. Lapsiin investointi on paitsi kansantaloudellisesti kannattavaa myös moraalisesti välttämätöntä. Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen lapsuuden ja mahdollisuuden kehittyä täyteen potentiaaliinsa.
Köyhyyden taustalla on monenlaisia tilanteita, esimerkiksi perheen monilapsisuus, vanhempien sairastuminen, yksinhuoltajuus sekä työttömyys tai matalapalkkaisuus. Suhteellisesti köyhä perhe joutuu tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai asumisesta. Tämä kaventaa lasten mahdollisuuksia ja uhkaa periytyä. Vähävaraisten perheiden lapset jäävät helposti ulkopuolelle arjesta, jota muut pitävät itsestäänselvyytenä.
Köyhyyden vaikutukset menevät kuitenkin tätäkin syvemmälle. Vaikka lapsi menestyisi koulussa, sosioekonominen tausta voi estää häntä näkemästä kouluttautumista realistisena tienä parempaan elämään. Tulevaisuudenusko kapenee.
Köyhä perhe joutuu tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai asumisesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreiden laskelmien mukaan jopa 27 000 lasta on ajautunut pienituloisiksi vuosina 2024–2025 tehtyjen sosiaaliturvaleikkausten seurauksena. Laskelmat perustuvat tarkkaan kuukausiaineistoon tuloista ja terveysmenoista.
Politiikkatoimien vaikutukset näkyvät nyt nopeasti – ja osoittavat, ettei tavoitteita lapsiperheköyhyyden vähentämisestä saavuteta. Köyhyyden lisääntyessä menetämme osaamispotentiaalia, verotuloja ja kasvatamme palveluiden tarvetta.
Suomen väestönkehitys on jo nyt kestävyyshaaste. Tilanne pahenee, jos yhä useampi lapsi kasvaa köyhyydessä. On sekä lasten että yhteiskunnan edun vastaista tehdä päätöksiä, jotka lisäävät lapsiperheköyhyyttä. Unicefin mukaan tämä on myös ristiriidassa kansainvälisten sitoumustemme kanssa. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea välttämään leikkauksia, jotka kohdistuvat köyhiin lapsiin.
Keväällä perustettu Kaupunkipolitiikan arviointineuvosto tarkastelee parhaillaan koulutuksen eriytymistä. On kuitenkin turha odottaa, että koulutusjärjestelmä voisi yksin korjata köyhyyden aiheuttamia eroja. Nyt kun vaikutuksista on tarkkaa tietoa, hallituksella on mahdollisuus toimia lasten edun turvaamiseksi.
* Julkaistu ensimmäisenä Helsingin Sanomissa lukijan mielipide-osiossa 17.9.2025
Piditkö artikkelista? Jaa se ystävillesi.
Kirjoittajasta
